2. Aikakirjat 36:18
“Ja kaikki Jumalan huoneen astiat, suuret ja pienet, ja Herran huoneen tavarat, kuninkaan ja hänen päämiestensä tavarat: ne kaikki vei hän pois Babeliin.”
Asiayhteys: 2. Aikakirjat 36
16Mutta he pilkkasivat Jumalan lähetyssanoja, ja katsoivat hänen sanansa ylön, ja häpäisivät hänen prophetaitansa, siihenasti että Herran viha kasvoi hänen kansansa päälle, niin ettei heillä enää parannusta ollut.
17Niin hän saatti heidän ylitsensä Kaldealaisten kuninkaan, ja hän antoi tappaa heidän nuorukaisensa miekalla heidän pyhänsä huoneessa, eikä armahtanut nuorukaisia eli neitseitä, taikka vanhoja eli ijällisiä isiä; kaikki antoi hän hänen käteensä.
18Ja kaikki Jumalan huoneen astiat, suuret ja pienet, ja Herran huoneen tavarat, kuninkaan ja hänen päämiestensä tavarat: ne kaikki vei hän pois Babeliin.
19Ja he polttivat Jumalan huoneen ja kukistivat Jerusalemin muurin, ja kaikki heidän koriat huoneensa poltettiin tulella, niin että kaikki heidän kalliit kalunsa hukutettiin.
20Ja ne, jotka olivat miekalta päässeet, vietiin Babeliin; ja he olivat hänen ja hänen poikainsa orjat, siihenasti että Persian valtakunta hallitsi.
Tietoa 2. Aikakirjat 36: Juudan lopulliset vuodet ja maanpakolaisuus
Luku kertoo Juudan traagisesta rappiosta, joka on merkitty epäjumalanpalvonnalla, tottelemattomuudella ja babylonialaisella valloituksella, mikä johti kansan maanpakoon.
Selitys
2. Aikakirjat 36 on luku, joka kertoo Juudan kuninkaiden historiasta kuningas Joosian ajoilta babylonialaiseen maanpakoon asti. Se alkaa kuningas Joosian hallitusajasta, joka oli oikeamielinen kuningas ja pyrki palauttamaan Herran palvonnan Juudaan. Häntä seurasi hänen poikansa Joahas, joka syrjäytettiin farao Nekon toimesta ja korvattiin hänen veljellään Jojakimilla. Jojakim oli jumalaton kuningas, joka kieltäytyi kuulemasta profeettojen varoituksia ja jatkoi Juudan johtamista epäjumalanpalvontaan ja kapinaan Jumalaa vastaan.
Luku kertoo sitten Jojakinin hallitusajasta, joka oli vasta kahdeksantoista vuotias tultuaan kuninkaaksi. Myös hän oli jumalaton ja kieltäytyi kuulemasta profeettojen varoituksia. Tämän seurauksena Jumala salli babylonialaisten valloittaa Juudan ja viedä Jojakinin maanpakoon. Luku päättyy Sebedian hallitusaikaan, joka nimitettiin kuninkaaksi babylonialaisten toimesta. Myös hän oli jumalaton ja kieltäytyi kuulemasta profeettojen varoituksia, ja seurauksena Jumala salli babylonialaisten valloittaa Juudan ja viedä Sebedian maanpakoon.