2. Aikakirjat 36:21
“Että täytettäisiin Herran sana, puhuttu Jeremian suun kautta, ja siihenasti sai maa kyllä sabbatinsa; sillä koko hävityksen aikana oli lepo, siihenasti kuin seitsemänkymmentä ajastaikaa täytettiin.”
Asiayhteys: 2. Aikakirjat 36
19Ja he polttivat Jumalan huoneen ja kukistivat Jerusalemin muurin, ja kaikki heidän koriat huoneensa poltettiin tulella, niin että kaikki heidän kalliit kalunsa hukutettiin.
20Ja ne, jotka olivat miekalta päässeet, vietiin Babeliin; ja he olivat hänen ja hänen poikainsa orjat, siihenasti että Persian valtakunta hallitsi.
21Että täytettäisiin Herran sana, puhuttu Jeremian suun kautta, ja siihenasti sai maa kyllä sabbatinsa; sillä koko hävityksen aikana oli lepo, siihenasti kuin seitsemänkymmentä ajastaikaa täytettiin.
22Mutta ensimäisenä Persian kuninkaan Koreksen vuonna, (että täytettäisiin Herran sana, sanottu Jeremian suun kautta), herätti Herra Koreksen Persian kuninkaan hengen, että hän antoi kuuluttaa koko valtakunnassansa, niin myös kirjoitusten kautta, ja sanoi:
23Näin sanoo Kores Persian kuningas: Herra taivaan Jumala on antanut minulle kaikki valtakunnat maalla, ja on käskenyt minun rakentaa hänellensä huoneen Jerusalemissa, joka on Juudassa. Kuka nyt on teidän seassansa kaikesta hänen kansastansa? Herra hänen Jumalansa olkoon hänen kanssansa, ja hän menköön sinne ylös!
Tietoa 2. Aikakirjat 36: Juudan lopulliset vuodet ja maanpakolaisuus
Luku kertoo Juudan traagisesta rappiosta, joka on merkitty epäjumalanpalvonnalla, tottelemattomuudella ja babylonialaisella valloituksella, mikä johti kansan maanpakoon.
Selitys
2. Aikakirjat 36 on luku, joka kertoo Juudan kuninkaiden historiasta kuningas Joosian ajoilta babylonialaiseen maanpakoon asti. Se alkaa kuningas Joosian hallitusajasta, joka oli oikeamielinen kuningas ja pyrki palauttamaan Herran palvonnan Juudaan. Häntä seurasi hänen poikansa Joahas, joka syrjäytettiin farao Nekon toimesta ja korvattiin hänen veljellään Jojakimilla. Jojakim oli jumalaton kuningas, joka kieltäytyi kuulemasta profeettojen varoituksia ja jatkoi Juudan johtamista epäjumalanpalvontaan ja kapinaan Jumalaa vastaan.
Luku kertoo sitten Jojakinin hallitusajasta, joka oli vasta kahdeksantoista vuotias tultuaan kuninkaaksi. Myös hän oli jumalaton ja kieltäytyi kuulemasta profeettojen varoituksia. Tämän seurauksena Jumala salli babylonialaisten valloittaa Juudan ja viedä Jojakinin maanpakoon. Luku päättyy Sebedian hallitusaikaan, joka nimitettiin kuninkaaksi babylonialaisten toimesta. Myös hän oli jumalaton ja kieltäytyi kuulemasta profeettojen varoituksia, ja seurauksena Jumala salli babylonialaisten valloittaa Juudan ja viedä Sebedian maanpakoon.