1Ihminen aikoo sydämessänsä; vaan Herralta tulee kielen vastaus.
2Jokaisen mielestä on hänen tiensä puhdas; mutta Herra tutkistelee sydämet.
3Anna Herran haltuun sinun työs, niin sinun aivoitukses menestyy.
4Herra tekee kaikki itse tähtensä, niin myös jumalattoman pahaksi päiväksi.
5Jokainen ylpiä on Herralle kauhistus, ja ei pääse rankaisematta, ehkä he kaikki yhtä pitäisivät.
6Laupiuden ja totuuden kautta pahateko sovitetaan, ja Herran pelvolla paha vältetään.
7Jos jonkun tiet ovat Herralle kelvolliset, niin hän myös kääntää hänen vihamiehensä rauhaan.
8Parempi on vähä vanhurskaudessa, kuin suuri saalis vääryydessä.
9Ihmisen sydän aikoo tiensä; vaan Herra johdattaa hänen käymisensä.
10Ennustus on kuninkaan huulissa: ei hänen suunsa puhu tuomiossa väärin.
11Oikia puntari ja vaaka on Herralta, ja kaikki painokivet kukkarossa ovat hänen tekoansa.
12Kuninkaan edessä on kauhistus väärin tehdä; sillä vanhurskaudella istuin vahvistetaan.
13Oikia neuvo on kuninkaalle otollinen; ja joka oikein puhuu, häntä rakastetaan.
14Kuninkaan viha on kuoleman sanansaattaja; ja viisas mies lepyttää hänen.
15Kuin kuninkaan kasvo on leppyinen, siinä on elämä, ja hänen armonsa on niinkuin hiljainen sade.
16Ota viisautta tykös, sillä se on parempi kultaa: ja saada ymmärrystä on kalliimpi hopiaa.
17Siviän tiet välttävät pahaa, ja joka sielunsa varjelee, se tiestänsä ottaa vaarin.
18Joka alennetaan, se ensisti tulee ylpiäksi; ja ylpeys on aina lankeemuksen edellä.
19Parempi on nöyränä olla siveiden kanssa, kuin jakaa suurta saalista ylpeiden kanssa.
20Joka jonkun asian viisaasti alkaa, hän löytää onnen; ja se on autuas, joka luottaa Herraan.
21Toimellinen mies ylistetään viisautensa tähden; ja suloinen puhe lisää oppia.
22Viisaus on elämän lähde hänelle, joka sen saanut on, vaan tyhmäin oppi on hulluus.
23Viisas sydän puhuu toimellisesti, ja hänen huulensa opettavat hyvin.
24Suloiset sanat ovat mesileipää; ne lohduttavat sielua, ja virvoittavat luut.
25Monella on tie mielestänsä oikia, vaan se johdattaa viimein kuolemaan.
26Moni tulee suureen vahinkoon oman suunsa kautta.
27Jumalatoin ihminen kaivaa onnettomuutta, ja hänen suussansa palaa niinkuin tuli.
28Väärä ihminen saattaa riidan, ja panettelia tekee ruhtinaat eripuraisiksi.
29Viekas ihminen houkuttelee lähimmäistänsä, ja johdattaa hänen pahalle tielle.
30Joka silmää iskee, ei se hyvää ajattele, ja joka huuliansa pureskelee, se pahaa matkaan saattaa.
31Harmaat hiukset ovat kunnian kruunu, joka löydetään vanhurskauden tiellä.
32Kärsivällinen on parempi kuin väkevä; ja joka hillitsee mielensä, on parempi, kuin se joka kaupungin voittaa.
33Arpa heitetään syliin, vaan Herralta tulee kaikki sen meno.
