Ensimmäinen kirje tessalonikalaisille

Kirje 1. Tessalonikalaisille on apostoli Paavalin kirjoittama kirje Tessalonikassa sijaitsevalle seurakunnalle. Se on yksi Uuden testamentin varhaisimmista kirjoista, kirjoitettu noin vuonna 50-51 jKr. Kirje alkaa Paavalin ilmaistessa kiitollisuutensa Jumalalle Tessalonikalaisille osoittamasta uskosta ja rakkaudesta. Hän ylistää heitä uskollisuudestaan vainoa vastaan ja kannustaa heitä jatkamaan uskossaan. Hän myös muistuttaa heitä toivosta, joka heillä on Jeesuksessa Kristuksessa, ja kehottaa heitä elämään Jumalalle mieluisalla tavalla. Paavali käsittelee myös erilaisia asioita, joita Tessalonikalaiset kohtasivat. Hän kehottaa heitä elämään rauhassa ja sopusoinnussa keskenään, kunnioittamaan johtajiaan sekä olemaan kärsivällisiä ja lujia uskossaan. Hän varoittaa heitä laiskuudesta ja kannustaa heitä tekemään ahkerasti töitä ja olemaan anteliaita resursseillaan. Paavali käsittelee myös Kristuksen toista tulemista. Hän muistuttaa heitä siitä, että Jeesus palaa jonain päivänä ja että heidän tulisi olla valmiita hänen tuloonsa varten. Hän myös kehottaa heitä pysymään uskollisina ja jatkamaan elämistä Jumalalle mieluisalla tavalla. Lopuksi Paavali päättää kirjeen siunauksella ja rukouksella Tessalonikalaisille. Hän rukoilee, että Jumala jatkaisi heidän siunaamistaan ja että he pysyisivät uskollisina Hänen edessään. Kaiken kaikkiaan kirje 1. Tessalonikalaisille on rohkaisun ja kehotuksen kirje Tessalonikassa olevalle seurakunnalle. Se muistuttaa heitä toivosta, joka heillä on Jeesuksessa Kristuksessa, ja kehottaa heitä pysymään uskollisina ja elämään Jumalalle mieluisalla tavalla.