2. Aikakirjat 36:5
“Viiden vuotinen kolmattakymmentä oli Jojakim tullessansa kuninkaaksi, ja hallitsi yksitoistakymmentä vuotta Jerusalemissa, ja teki pahaa Herran Jumalansa edessä.”
Asiayhteys: 2. Aikakirjat 36
3Sillä Egyptin kuningas pani hänen pois Jerusalemista, ja sakotti maan sataan leiviskään hopiaa ja leiviskään kultaa.
4Ja Egyptin kuningas teki Eliakimin hänen veljensä Juudan ja Jerusalemin kuninkaaksi, ja muutti hänen nimensä Jojakimiksi. Mutta Neko otti hänen veljensä Joahaksen ja vei Egyptiin.
5Viiden vuotinen kolmattakymmentä oli Jojakim tullessansa kuninkaaksi, ja hallitsi yksitoistakymmentä vuotta Jerusalemissa, ja teki pahaa Herran Jumalansa edessä.
6Ja Nebukadnetsar Babelin kuningas meni häntä vastaan, ja sitoi hänen kaksilla vaskikahleilla viedäksensä Babeliin.
7Ja Nebukadnetsar vei muutamia Herran huoneen astioita Babeliin ja pani ne templiinsä Babelissa.
Tietoa 2. Aikakirjat 36: Juudan lopulliset vuodet ja maanpakolaisuus
Luku kertoo Juudan traagisesta rappiosta, joka on merkitty epäjumalanpalvonnalla, tottelemattomuudella ja babylonialaisella valloituksella, mikä johti kansan maanpakoon.
Selitys
2. Aikakirjat 36 on luku, joka kertoo Juudan kuninkaiden historiasta kuningas Joosian ajoilta babylonialaiseen maanpakoon asti. Se alkaa kuningas Joosian hallitusajasta, joka oli oikeamielinen kuningas ja pyrki palauttamaan Herran palvonnan Juudaan. Häntä seurasi hänen poikansa Joahas, joka syrjäytettiin farao Nekon toimesta ja korvattiin hänen veljellään Jojakimilla. Jojakim oli jumalaton kuningas, joka kieltäytyi kuulemasta profeettojen varoituksia ja jatkoi Juudan johtamista epäjumalanpalvontaan ja kapinaan Jumalaa vastaan.
Luku kertoo sitten Jojakinin hallitusajasta, joka oli vasta kahdeksantoista vuotias tultuaan kuninkaaksi. Myös hän oli jumalaton ja kieltäytyi kuulemasta profeettojen varoituksia. Tämän seurauksena Jumala salli babylonialaisten valloittaa Juudan ja viedä Jojakinin maanpakoon. Luku päättyy Sebedian hallitusaikaan, joka nimitettiin kuninkaaksi babylonialaisten toimesta. Myös hän oli jumalaton ja kieltäytyi kuulemasta profeettojen varoituksia, ja seurauksena Jumala salli babylonialaisten valloittaa Juudan ja viedä Sebedian maanpakoon.