1Poikani! kätke minun sanani, ja pidä tykönäs minun käskyni.
2Ota vaari minun käskyistäni, niin sinä elää saat, ja minun laistani, niinkuin silmäs terästä.
3Sido ne sormiis, kirjoita ne sydämes tauluun.
4Sano viiisaudelle: sinä olet sisareni, ja kutsu toimi ystäväkses,
5Että hän sinua varjelis muukalaisesta vaimosta, ja vieraasta, jonka sanat sileät ovat.
6Sillä minä kurkistelin huoneeni akkunasta läpi häkin.
7Ja näin tyhmän nuorukaisen taitamattomain seassa, ja äkkäsin hänen poikain joukossa;
8Joka käveli kaduilla hänen nurkkainsa taitse, ja asteli sitä tietä, joka meni hänen huoneeseensa.
9Hämärissä, kuin päivä ehtoolla oli, ja jo yö ja pimiä tuli:
10Ja katso, häntä kohtasi vaimo porton vaatteilla, kavala,
11Tuima ja hillimätöin, jonka jalat ei pysyneet huoneessansa.
12Nyt on hän ulkona, nyt kaduilla, ja väijyy joka nurkassa.
13Hän otti hänen kiinni, ja suuta antoi hänen ja sanoi häpeemättä:
14Minä olen tehnyt kiitosuhrin, ja olen tätäpänä täyttänyt lupaukseni:
15Sentähden olen minä tullut sinua vastaan, varhain sinua etsimään, ja olen nyt sinut löytänyt.
16Minä olen koreasti valmistanut vuoteeni Egyptin kirjavalla vaatteella,
17Ja olen hyvänhajuiseksi tehnyt kammioni mirhamilla, aloella ja kanelilla.
18Tule, harjoittakaamme kyllin hekumaa aamuun asti, ja huvitelkaammme meitämme keskenämme rakkaudella.
19Sillä mies ei ole kotona: hän on pitkälle matkalle mennyt.
20Hän on ottanut rahasäkin myötänsä, ja tulee kotia äsken määrätyllä päivällä.
21Ja niin hän houkutteli monelöla sanalla, ja vaati häntä makialla puheella.
22Hän meni hänen kanssansa nopiasti, niinkuin teurastettava härkä, ja niinkuin jalkapuuhun, jolla tyhmät rangoitaan.
23Siihenasti kuin hän nuolilla ampuu hänen maksansa lävitse: ja niinkuin lintu itsensä kiiruhtaa paulaan, ja ei tiedä sitä hengellensä vaaralliseksi.
24Niin kuulkaat siis minua, minun lapseni, ja ottakaat vaari minun suuni sanoista.
25Älköön sydämes poiketko hänen tiellensä: älä salli sinuas vietellä hänen retkillensä.
26Sillä hän on monta haavoittanut ja langettanut, ja kaikkinaiset voimalliset ovat häneltä tapetut.
27Hänen huoneensa ovat helvetin tiet, jotka menevät alas kuoleman kammioihin.
