1Eikö viisaus huuda, ja toimi julista ääntänsä?
2Korkialla paikalla seisoo hän, teiden ja kujain vieressä.
3Porteilla, kaupungin ovilla, joista sisälle käydään, hän huutaa:
4Te miehet! minä huudan teitä, ja minun ääneni on teidän tykönne, te ihmisten lapset;
5Ymmärtäkäät te tyhmät viisautta, ja te houkkiot pankaat sydämiinne.
6Kuulkaat, sillä minä puhun sitä, mikä korkia on, opetan sitä, mikä oikia on.
7Sillä minun suuni puhuu totuutta, ja minun huuleni vihaa jamalatointa.
8Kaikki minun puheeni ovat oikiat: ei ole siinä mitään petosta eli vääryyttä.
9Ne kaikki ovat selkiät niille, jotka niitä ymmärtävät, ja oikiat niille, jotka taidon löytävät.
10Ottakaat minun kuritukseni ennenkuin hopia, ja pitäkäät korkiampana minun oppini kuin kallein kulta.
11Sillä viisaus on parempi kuin päärlyt, ja kaikki, mitä ihminen itsellensä toivottaa, ei ole hänen vertaisensa.
12Minä viisaus asun toimen tykönä, ja minä taidan antaa hyvän neuvon.
13Se on Herran pelko: vihata pahaa, ylpeyttä, tuimuutta ja pahoja teitä; sentähden vihaan minä petollista suuta.
14Minun on neuvo ja voima, minun on toimi ja väkevyys.
15Minun kauttani kuninkaat hallitsevat, ja neuvonantajat oikeutta saattavat;
16Minun kauttani päämiehet vallitsevat, valtamiehet ja kaikki maan tuomarit.
17Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, jotka varhain minua etsivät, ne löytävät minun.
18Rikkaus ja kunnia on minun tykönäni, pysyväinen tavara ja vanhurskaus.
19Minun hedelmäni on parempi kuin kulta ja rikkain kulta, ja minun tuloni parempi kuin valittu hopia.
20Minä vaellan vanhurskaudentietä ja oikeuden askeleilla,
21Että minä pysyväisen perinnön saattaisin niille, jotka minua rakastavat, ja täyttäisin heidän tavaransa.
22Minä olen ollut Herran oma hänen teidensä alussa: ennenkuin mitään tehty oli, olin minä.
23Jo ijankaikkisuudesta olen minä asetettu, alussa, ennenkuin maa oli.
24Kuin ei syvyys vielä ollut, silloin minä olin jo syntynyt, kuin ei lähteet vielä vettä kuohuneet.
25Ennen kuin vuoret olivat perustetut, ja kukkulat valmistetut, olen minä syntynyt;
26Ei hän ollut vielä maata luonut, ja mitä sen päällä on, eikä maan piirin vuoria.
27Kuin hän valmisti taivaan, olin minä siellä, kuin hän syvyyden visusti mittasi.
28Kuin hän pilvet rakensi ylhäällä, ja sääsi syvyyden lähteet;
29Kuin hän meren ääret määräsi, ja vetten eteen asetti määrän, ettei he astuisi rantansa ylitse; kuin hän maan perustukset laski,
30Silloin minä hänen kanssansa vaikutin, ja iloitsin joka päivä, ja leikitsin hänen hänen edessänsä joka aika;
31Ja leikitsin maan piirin päällä; ja minun iloni on olla ihmisten lasten kanssa.
32Niin kuulkaat siis minua, te lapset: autuaat ovat ne , jotka minun tieni pitävät.
33Kuulkaat kuritusta, olkaat viisaat, ja älkäät hyljätkö sitä.
34Autuas on se ihminen, joka minua kuulee, joka minun ovellani valvoo joka päivä, ja vartioitsee minun pihtipielissäni.
35Sillä joka minun löytää, hän elämän löytää, ja on Herralle otollinen;
36Mutta, joka minua vastaan syntiä tekee, hän vahingoitsee sielunsa: jokainen joka minua vihaa, hän rakastaa kuolemaa.
