Psalmi 63:8
“Minun sieluni riippuu sinussa: sinun oikia kätes minun tukee.”
Asiayhteys: Psalmi 63
6Kuin minä vuoteeseni lasken, niin minä muistan sinua:kuin minä herään, niin minä puhun sinusta.
7Sillä sinä olet minun apuni, ja sinun siipeis varjon alla minä kerskaan.
8Minun sieluni riippuu sinussa: sinun oikia kätes minun tukee.
9Mutta he etsivät kadottaaksensa minun sieluni: heidän täytyy maan alle mennä.
10Heidän pitää miekkaan lankeeman, ketuille osaksi tuleman.
Tietoa Psalmi 63: Jano Jumalaa
Psalmi 63 kuvaa psalmistin syvää ikävää ja janoa Jumalaa kohtaan. Se on kirjoitettu suuren ahdistuksen aikana, mahdollisesti silloin kun Daavid oli Juudan erämaassa paetessaan poikansa Absalomin kapinaa. Tilanteestaan huolimatta Daavidin keskiössä on hänen suhteensa Jumalaan. Hän puhuu kaipuustaan Jumalan läsnäoloon ja tyytyväisyydestään Jumalan luotettavaan rakkauteen.
Selitys
Psalmi 63:ssa Daavid muistuttaa meitä siitä, että tilanteemme eivät saisi määritellä suhdettamme Jumalaan. Läpikäymästämme riippumatta voimme aina kääntyä Hänen puoleensa ja löytää turvapaikan Hänen läsnäolossaan. Daavid puhuu janoamisesta Jumalaa kohti kuin autiomaassa, jossa vesi on niukkaa ja arvokasta. Tämä on voimakas vertauskuva hengellisestä tilastamme ilman Jumalaa. Ahdingon aikoina meidän täytyy tarkoituksellisesti etsiä ja luottaa Jumalaan lohdutuksen lähteenämme, juuri kuten Daavid teki. Lisäksi Daavid pohtii menneitä kokemuksiaan Jumalan kanssa ja muistelee, miten Jumala oli auttanut häntä aiemmin. Tämä auttoi häntä pysymään uskollisena ja motivoituneena jatkamaan Jumalan etsimistä. Lukiessamme Psalmia 63 muistutamme itseämme siitä, kuinka tärkeää on pysyä yhteydessä Jumalaan rukouksen ja ylistyksen kautta, jopa vaikeina aikoina.