Ilmestyskirja 5:14
“Ja ne neljä eläintä sanoivat: amen! Ja ne neljäkolmattakymmentä vanhinta lankesivat maahan, kumarsivat ja rukoilivat sitä, joka elää ijankaikkisesta ijankaikkiseen.”
Asiayhteys: Ilmestyskirja 5
12Ja sanoivat suurella äänellä: Karitsa, joka tapettu on, on mahdollinen ottamaan voiman, ja rikkauden, ja viisauden, ja kunnian, ja kiitoksen, ja siunauksen.
13Ja kaikki luontokappaleet, jotka taivaassa ovat, ja maan päällä, ja maan alla, ja meressä, ja kaikki, jotka niissä ovat, kuulin minä sille sanovan, joka istuimella istui, ja Karitsalle: siunaus ja kunnia, ja ylistys ja voima, ijankaikkisesta ijankaikkiseen.
14Ja ne neljä eläintä sanoivat: amen! Ja ne neljäkolmattakymmentä vanhinta lankesivat maahan, kumarsivat ja rukoilivat sitä, joka elää ijankaikkisesta ijankaikkiseen.
Tietoa Ilmestyskirja 5: Kirjeet Thyatiran seurakunnalle
Tämä luku sisältää kirjeen Kristukselta Tyatiran seurakunnalle, nuhdellen heitä valheoppien ja siveettömyyden sietämisestä.
Selitys
Ilmestyskirjan 5. luku on keskeinen luku Ilmestyskirjassa, sillä se merkitsee Jumalan Karitsan paljastamisen alkua. Luku avautuu näyssä, jossa on kirjakäärö seitsemällä sinetillä, jota ei kukaan taivaassa eikä maan päällä pysty avaamaan. Tämä kirjakäärö on symboli Jumalan suunnitelmalle maailmalle, ja se, ettei kukaan pysty sitä avaamaan, korostaa Jumalan tahdon mysteeriä ja voimaa.
Tarinan keskiöön ilmestyy sitten Jumalan Karitsa, joka paljastetaan ainoaksi arvoituksi avaamaan kirjakäärön. Tämä on merkittävä hetki, koska se paljastaa Jumalan Karitsan henkilöllisyyden Jeesus Kristuksena, Jumalan Poikana. Karitsaa ylistetään taivaallisessa joukossa siitä, että hän on arvollinen avaamaan kirjakäärön, ja luku päättyy Karitsan alkavaan sinettien avaamiseen.