Ilmestyskirja 7:3
“Ja sanoi: älkäät maata eikä merta eikä puita vahingoittako siihenasti kuin me merkitsemme meidän Jumalamme palveliat heidän otsissansa.”
Asiayhteys: Ilmestyskirja 7
1Ja sitte näin minä neljä enkeliä seisovan neljän maan kulman päällä, ja neljää maan tuulta pitävän, ettei tuuli oisi puhaltanut maan päälle, eikä meren päälle, eikä yhdenkään puun päälle.
2Ja minä näin toisen enkelin auringon koitosta tulevan ylös jolla oli elävän Jumalan sinetti, ja hän huusi suurella äänellä niille neljälle enkelille, joiden maata ja merta oli annettu vahingoittaa.
3Ja sanoi: älkäät maata eikä merta eikä puita vahingoittako siihenasti kuin me merkitsemme meidän Jumalamme palveliat heidän otsissansa.
4Ja minä kuulin, että merkittyin luku oli sata ja neljäviidettäkymmentä tuhatta, jotka kaikkein Israelin lasten sukukunnista merkityt olivat:
5Juudan sukukunnasta kaksitoistakymmentä tuhatta merkityt Rubenin sukukunnasta kaksitoistakymmentätuhatta merkityt, Gadin sukukunnasta kaksitoistakymmentätuhatta merkityt:
Tietoa Ilmestyskirja 7: 144 000 ja suuri joukko
Tämä luku kuvaa 144 000:n sinetöimistä ja suurta joukkoa, jotka ovat lunastettuja. Luku korostaa Jumalan kansan suojelua ja pelastusta.
Selitys
Ilmestyskirjan luku 7 on suuri toivon ja lohdutuksen luku Jumalan kansalle. Se alkaa näyillä neljästä enkelistä, jotka seisovat neljän maan kulmassa pidätellen tuhon tuulia, kunnes Jumalan palvelijat on sinetöity. Tämä on voimakas kuva Jumalan suojelevasta huolenpidosta kansaansa kohtaan.
Näky siirtyy sitten suureen joukkoon ihmisiä joka kansasta, heimosta, kansasta ja kielestä, seisomassa Jumalan ja Karitsan valtaistuimen edessä. Tämä on voimakas muistutus Jumalan rakkauden ja armon yleismaailmallisuudesta ja pelastustoivosta kaikille uskoville.